Abstract: Antisemitismiä on esiintynyt eri muodoissa useimmissa yhteiskunnissa vuosisatojen ajan. Viime vuosina
juutalaisvähemmistöt ovat eri puolilla maailmalla raportoineet lisääntyneistä antisemitistisistä kokemuksista etenkin sen jälkeen, kun äärijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta 2023.
Tämä selvitys keskittyy itsensä juutalaiseksi identifioivien henkilöiden näkemyksiin ja kokemuksiin
antisemitismistä ja syrjinnästä. Se perustuu määrälliseen ja laadulliseen aineistoon. Tutkimus kohdennettiin 16 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka pitävät itseään juutalaisina joko uskonnon, kulttuurin,
kasvatuksen, etnisyyden, sukulaisuussuhteen tai muun syyn perusteella, ja jotka tutkimuksen tekohetkellä asuivat Suomessa.
Selvityksen tiedonkeruu toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensin suoritettiin kyselytutkimus (4.10.–
4.11.2023), jossa vastaajat kertoivat mielipiteitään muun muassa antisemitismistä, kohtaamistaan
antisemitistisistä tapauksista joko internetissä tai sen ulkopuolella, huolistaan antisemitistisen hyökkäyksen uhriksi joutumisesta sekä syrjintäkokemuksistaan Suomessa. Kyselyyn vastasi 334 henkilöä, mikä
laskentatavasta riippuen vastaa noin 17–22 prosenttia Suomessa asuvista juutalaisista. Tutkimuksen
toisessa vaiheessa järjestettiin kaksi fokusryhmähaastattelua, joihin osallistui henkilöitä kuudesta eri
juutalaisjärjestöstä. Heiltä kysyttiin antisemitismin vaikutuksista järjestöjen toimintaan ja jäsenistön elämään. Molemmat fokusryhmähaastattelut toteutettiin 15. marraskuuta 2023.
Vastaajista suurin osa ilmoitti, että antisemitismi on lisääntynyt Suomessa viiden viime vuoden aikana. Vastaajat arvioivat, että suurin ongelma on internetissä ja sosiaalisessa mediassa ilmenevä antisemitismi, ja seuraavaksi suurinta ongelma on mediassa ja poliittisessa elämässä.
Kyselyn tuloksien ja fokusryhmähaastattelujen pohjalta laadittiin suosituksia antisemitismin torjumiseksi, juutalaisvähemmistön turvallisuuden edistämiseksi ja juutalaisen kulttuurin suojaamiseksi myös
moninkertaisten vähemmistöjen näkökulmasta. Suosituksia annettiin myös koulutukseen, juutalaisiin
kohdistuvan väkivallan, syrjinnän ja viharikosten ehkäisyyn, juutalaisen elämän ja kulttuurin turvaamiseen sekä juutalaisuuden tutkimukseen.
Abstract: Tavoitteet. Suomessa asuu pieni juutalainen vähemmistö, jonka olemassaoloa on jo pitkään uhannut ennen kaikkea sen jäsenten voimakas assimiloituminen. Suomen juutalaiset nuoret aikuiset, jotka melkein poikkeuksetta elävät seka-avioliitoissa, ovat seuraavan juutalaisen sukupolven kasvattajia. Siksi tässä tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ja kuulemaan juuri näiden nuorten aikuisten käsityksiä juutalaisuudestaan ja kaksoisidentiteetistään. Toisin sanoen tutkimuksen avulla halutaan saada selville, mitä juutalaisuus merkitsee heille, jotka jatkavat juutalaisen vähemmistön perintöä. Maamme juutalaisten tapoja ja asenteita on aikaisemmin tutkinut Lundgren (2002) sekä Ruotsissa ja Tanskassa Dencik (1993, 2002). Työllä pyritään myös jatkamaan maassamme alkanutta keskustelua vähemmistöjen identiteettineuvotteluista ( Kuusisto 2011, Klingenberg 2014, Rissanen 2014).
Menetelmät. Tämä laadullinen monitapaustutkimus toteutettiin lähettämällä kysely postitse kaikille 137 vuosina 1976-1986 syntyneille Helsingin juutalaisen seurakunnan jäsenille. Kyselyyn vastasi 28 nuorta aikuista. Juutalaisuuden merkitystä Suomen juutalaisille nuorille aikuisille tutkittiin laadullisin keinoin, induktiivisella lähestymistavalla, joskin teoriaohjaavalla tutkimusotteella. Kaksoisidentiteettiä ja siten vastaajien akkulturaatioasenteita lähestyttiin Dencikin (1993) diasporajuutalaisen identiteettiä kuvaavan mallin avulla.
Tulokset ja johtopäätökset. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla selvisi, että juutalaisuus merkitsi vastaaajille ennen kaikkea Dencikin (1993) mallin Juutalaisuutta kokemuksien ja elämyksien tulkitsijana sekä yhteenkuuluvuutta kansaan. Tähän juutalaisuuden osa-alueeseen liittyi vastaajien itsensä sanoittamana juutalaisuuden kokeminen saamisena ja antamisena, elämäntapana sekä voimakkaana yhteenkuuluvuuden tunteena muihin juutalaisiin. Kaksoisidentiteetti puolestaan näyttäytyi tasapainoisena kokonaisuutena, jossa ollaan ennen kaikkea suomenjuutalaisia, toisin sanoen, vastaajat kokivat olevansa ensisijaisesti juutalaisia, joiden kotimaa on Suomi.
