Abstract: Antisemitismiä on esiintynyt eri muodoissa useimmissa yhteiskunnissa vuosisatojen ajan. Viime vuosina
juutalaisvähemmistöt ovat eri puolilla maailmalla raportoineet lisääntyneistä antisemitistisistä kokemuksista etenkin sen jälkeen, kun äärijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta 2023.
Tämä selvitys keskittyy itsensä juutalaiseksi identifioivien henkilöiden näkemyksiin ja kokemuksiin
antisemitismistä ja syrjinnästä. Se perustuu määrälliseen ja laadulliseen aineistoon. Tutkimus kohdennettiin 16 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka pitävät itseään juutalaisina joko uskonnon, kulttuurin,
kasvatuksen, etnisyyden, sukulaisuussuhteen tai muun syyn perusteella, ja jotka tutkimuksen tekohetkellä asuivat Suomessa.
Selvityksen tiedonkeruu toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensin suoritettiin kyselytutkimus (4.10.–
4.11.2023), jossa vastaajat kertoivat mielipiteitään muun muassa antisemitismistä, kohtaamistaan
antisemitistisistä tapauksista joko internetissä tai sen ulkopuolella, huolistaan antisemitistisen hyökkäyksen uhriksi joutumisesta sekä syrjintäkokemuksistaan Suomessa. Kyselyyn vastasi 334 henkilöä, mikä
laskentatavasta riippuen vastaa noin 17–22 prosenttia Suomessa asuvista juutalaisista. Tutkimuksen
toisessa vaiheessa järjestettiin kaksi fokusryhmähaastattelua, joihin osallistui henkilöitä kuudesta eri
juutalaisjärjestöstä. Heiltä kysyttiin antisemitismin vaikutuksista järjestöjen toimintaan ja jäsenistön elämään. Molemmat fokusryhmähaastattelut toteutettiin 15. marraskuuta 2023.
Vastaajista suurin osa ilmoitti, että antisemitismi on lisääntynyt Suomessa viiden viime vuoden aikana. Vastaajat arvioivat, että suurin ongelma on internetissä ja sosiaalisessa mediassa ilmenevä antisemitismi, ja seuraavaksi suurinta ongelma on mediassa ja poliittisessa elämässä.
Kyselyn tuloksien ja fokusryhmähaastattelujen pohjalta laadittiin suosituksia antisemitismin torjumiseksi, juutalaisvähemmistön turvallisuuden edistämiseksi ja juutalaisen kulttuurin suojaamiseksi myös
moninkertaisten vähemmistöjen näkökulmasta. Suosituksia annettiin myös koulutukseen, juutalaisiin
kohdistuvan väkivallan, syrjinnän ja viharikosten ehkäisyyn, juutalaisen elämän ja kulttuurin turvaamiseen sekä juutalaisuuden tutkimukseen.
Abstract: This article draws on an ongoing research project that seeks to document ethnographically everyday Jewish life in Finland today. Based on the framework of vernacular religion, it approaches religion “as it is lived” (Primiano 1995) and analyses the many expressions and experiences of rules in day-to-day Jewish life as part of complex interactions between individuals, institutions, and religious motivations. Historical data, institutional structures and cultural context are put in dialogue with individual narratives and nuances, described as “self-motivated” ways of “doing” religion.
In this article, we seek to investigate what a vernacular Jewish approach to making, bending, and breaking rules amounts to in a community where increasing diversity and deep-reaching secularity contest and reshape traditional boundaries of belonging. What rules are accepted, adopted and appropriated as necessary or meaningful for being and doing Jewish? Our analysis traces how static values and conceptions of “Jewishness” give way to more flexible subjective positions as our interviewees struggle to find religiously and culturally significant models from the past that can be subjectively appropriated today. Both everyday quandaries and existential questions influence their ways of crafting vernacular religious positions. Focusing on formal and personal rituals related particularly to family life and foodways, the article shows how rules are revisited and refashioned as the traditional boundaries between sacred and secular, gendered practices and ethnic customs, are transgressed and subjective combinations are developed.
Abstract: The relationship between food and religion is a lived activity formed by the dynamics of both tradition and adaption. Religious commitments to food are influenced by various factors, ranging from personal spirituality and experiences to social patterns of belonging, ethical, political and doctrinal convictions. Challah, gefilte fish, blintzes – these are just a few of the traditional Finnish Jewish meals that are still prepared by members of the community. The originally Eastern European dishes are one of the last living links that connect assimilated Finnish Jews with their Orthodox Jewish ancestors mainly from Russia, Poland, Belarus, and Lithuania. The current paper aims to present the conceptions and reflections relating to boundaries of identity connected with the multi-ethnic culinary traditions of Jews living in Finland as well as their ways of coping with the requirements of kashrut (meaning fit, proper, correct; a set of dietary laws prescribed for Jews). The article is based on ethnographic data from interviews (2015–16) as well as personal encounters, informal conversations and home visits.
