Search results

Your search found 3 items
Sort: Relevance | Topics | Title | Author | Publication Year
Home  / Search Results
Date: 2024
Abstract: Tarkastelemme kahden eri etnografisen aineiston pohjalta suomenjuutalaisten naisten kokemuksia antisemitismistä nyky-Suomessa. Aineistomme koostuu Ruth Illmanin Minhag Finland -hankkeessa tehdyistä suomenjuutalaisten haastatteluista (2019–2020) ja Elina Vuolan Ruumiillinen uskonto -hankkeessa tehdyistä haastatteluista (2015–2016). Vuola haastatteli vain naisia, Illmanin aineistossa on sekä naisia että miehiä. Keskitymme artikkelissamme naisiin. Myös antisemitismin kokemukset ovat joiltakin osin sukupuolittuneita. Pääasiallisena teoreettisena tulokulmana käytämme Helen Feinin (1987) kulttuurihistoriallista määrittelyä, jonka mukaan antisemitismillä on rakenteellinen, diskursiivinen ja yksilöllinen ulottuvuus. Fein kuvailee antisemitismiä kolmiona, jonka pohja on yhteiskunnan rakenteisiin upotettu juutalaisvastaisuus, joka ilmenee tietämättömyytenä, ymmärtämättömyytenä tai suorana syrjintänä. Tämän päälle rakentuu diskursiivinen ulottuvuus, joka tuo esille kulttuurisidonnaiset tavat puhua juutalaisuudesta, ja näyttäytyy stereotypioina ja ennakkoluuloina yleisessä keskustelussa. Kolmion huipulla ovat yksilön kokemukset suorasta tai välillisestä antisemitismistä omassa arjessaan. Tarkastelemme, miten Feinin malli näkyy (tai ei näy) aineistoissamme ja sitä, miten sen avulla voidaan jäsentää haastateltavien kokemuskertomuksia. Sukupuoliteoreettinen lähestymistapa puolestaan auttaa ymmärtämään koetun antisemitismin sukupuolittuneisuutta. Feinin malli osoittautui käyttökelpoiseksi, mutta jäykäksi tavaksi jäsentää arkisiin kokemuksiin keskittyvää etnografista aineistoa. Lisäksi havaitsimme, että paikkasidonnainen ja kokemuksiin keskittyvä analyysimme tuo uutta tietoa antisemitismin ilmenemismuodoista ja siinä tapahtuneissa muutoksissa Suomessa. Suomenjuutalaisten naisten kokemuksissa antisemitismi sekä uhan ja pelon tunne ovat lisääntyneet.
Author(s): Vuola, Elina
Date: 2019